No niin. Tänään aloitin ruokapäiväkirjaa ja huomasin, että jo pelkästään sen pitäminen vaikuttaa mm. annoskokoon... Valitettavasti olen toistaiseksi vielä niin ruokavammainen, että pitää tosi tarkkaan miettiä mitä pystyy syömään, mikä ylipäätään menee alas. Simppelit maut, hedelmät... 

Tänään oli huono päivä aloittaa, koska oli palaveria ja ryhmää, missä oli herkkuja tarjolla. Päivän palaverissa selätin herkkuhimon enkä ottanut pullaa tai keksiä, onneksi oli tarjolla muutakin - ruisleipää, hedelmiä... Illan ryhmässä oli jo sitten niin nälkä, etten voinut vastustaa tuoreen croissantin kiusausta vaikka jääkaapissa oli oma eväsruisleipä syömättä. No, onpahan huomisen eväät töissä valmiina, voi aamusella nukkua hivenen pidempään. 

Päivällinen jää varmaan väliin, ei ole yhtään nälkä. Eikä tee mitään mieli, paitsi pitsaa ja hampurilaista. :-\  Puoliso pisti juuri namit näkösältä piiloon. Kiitoooos! Tää päivä on muuten sitä croissantia lukuunottamatta mennyt ilman herkkuja, ilman sokeria (muutama ruoka on sisältänyt sokeria). 

Summa: kun ruokapäiväkirjaa tarkastelee niin huomaan heti monta virhettä: 

1) liian vähän kasviksia, muutama kurkkusiivu ei riitä, mutta vielähän tässä ehtii

2) liian vähän nestettä, olen kuuteen mennessä juonut ainoastaan lightlimun ja pari kuppia kahvia, joita ei lasketa nestemäärään, joka pitäisi olla 2 litraa. Nyt jos illan aikana lipitän puolitoista litraa, kusen saletisti yöllä alleni

3) proteiinit puuttuu miltei kokonaan

4) ruoka on liian hiilaripainotteista, vaikkei hirveästi suoraa sokeria olekaan 

5) palaverit on pahoja, samoin ryhmät - sosiaaliset syömätilanteet yleensä... 

6) hedelmät on liian hyviä 

7) ateriavälit on liian pitkät... 

Mutta, oppia ikä kaikki. Huomenna jatkuu. 

IMG_20160211_174500-1.jpg

Päiväni "pelasti" paikallinen ihana muusikko, musiikinopettaja. Piti minulle kolmen kappaleen elokuvamusiikkikonsertin, poikkihuilua soittaen. Meni muuten musiikki ihan tosi syvälle...