Olen miettinyt linkkaisinko blogini facebookkiin. Olen miettinyt kenelle matkastani kertoisin. Voin tuoda tuntojani täällä julki, mutten ehkä ole valmis kaikkien kanssa naamatusten niistä keskustelemaan. Kuitenkin aika henkilökohtaisia asioita, tunteita. 

En kuitenkaan haluaisi jäädä pimentoon. Haluaisin, että kirjoituksiani luettaisiin, kommentoitaisiin. Tuntuu, että muuten tämä on turhaa. Haluaisin saada muilta voimaa, antaa muille voimaa. Ehkä jollekin ajatuksen muuttaa elämänsä suuntaa. Yhdessä tämä olisi helpompaa. Siksi sinne ryhmäänkin menen, mutta se on vain 12 viikkoa - se ryhmä. Entäs sitten. Olisi mukavaa kun olisi matkakumppanina jakamassa ilot ja surut ja huolenaiheet matkan varrella... Tän päivän painoa en edes viitsi laittaa :-\ 700 g enemmän, tosin nyt oli enemmän vaatteita punnitessa päällä kuin viimeksi. 

Niin, jos päädyn tän omalla sivullani julkaisemaan niin en kaipaa ilkeitä neuvoja, neuvoja ylipäätään, koska minua neuvovat nyt terveydenhuollon ammattilaiset. Ja jos jotakuta ärsyttää lukea tällaista blogia, niin pakko kai ei ole. Edes pitää minua kavereissaan... Kaikki tsemppaus ja hyvät vinkit ja jos on omakohtaisia kokemuksia ene- dieetistä tai lihavuusleikkauksesta niin ne otan ilolla vastaan... 

Ja toivon, että keskustelu pysyisi täällä verkossa... Koska naamakkain siitä on vaan niin vaikea puhua...