Viimeyönä en nukkunut, en nukkunut silmäystäkään. Aamulla kuuden aikaan oli hieman ohut olo, niinkuin isälläni oli tapana sanoa krapulassa. Krapulaa ei tosin ollut, unenpuutekrapula pelkästään. Olin illalla päättänyt mitata paastosokerin aamulla ja sinnittelin hirvittävän nälkäni kanssa aamukuuteen ja sokerimittari näytti vajaan 10 tunnin paaston jälkeen 6,6. Sitten söin varhaisaamiasen. Kolme siivua metukkaa ja neljä kirsikkatomaattia. Puolisokin nousi, hänkin huonosti nukkuneena ja lähdettiin poikien kanssa aamupissille. 

Eilen oli ihania vieraita. Sellaisia joiden perheessä pitää illalla lastenhuoneeseen näkyä ovelta peppu tai kyynärpää. Olisin voinut olla siinä tilanteessa aikuinen ja olla repeämättä täysin, mutta sieltä se tuli. Täysin hallitsematon naurukohtaus täysin viattomalle kommentille. Eikä mun kohtaus oikein auennut pienelle miehelle. Katsoi kuulemma hieman hämmentyneenä. Pojatkin, siis se leikkisämpi niistä sai liikuntaa oikein kunnolla. Molemmat miehet, sekä pikkumies että pikkukoira läähättivät naamat punaisena ja pikkumieheltä piti jo paitaa riisua leikin tiimellyksessä ja meinasi sinne pääkin jäädä jumiin kun oli niin hikinen. Saatiin kuulla kitarasooloja ja nokkahuiluversio Juranoidista... Hauskaa vaihtelua meidän arkeen...

No, viimeyönä todellakin oli aikaa ajatella. Palauttelin mieleen luistelua ja päätin yöllä, että hommataan kyllä luistimet meille. Pakko sen taidon on jostain löytyä, ei se niin vaikeaa voi olla... sehän johti sitten siihen, että kun päivällä markettiin lähdettiin, niin kurvattiin luistinosastolla ja siellähän niitä oli, kolmenkymmenen prosentin alennuksessa. Tarttui molemmille uudet luikkarit ja huomenna mennään kokeilemaan miltä se tuntuu... 

Lähdin kauppaan vähän liian vähällä sapuskalla ja siellä tuli kova nälkä. Käytiinpä sitten kahvilla ja kysyin kassalla mahtaisiko onnistua kinkkusämpylä ilman sämpylää... ja onnistuihan se, kiitos hienosta palvelusta. Vähän piti tosin selittää että ei, en voi syödä gluteenitontakaan ja ei en ota edes juustoa. Pelkkiä vihanneksia ja vähän kinkkua... 

Loppupäivä onkin sitten mennyt sohvalla pötköttäessä. Väsyttää ihan urakalla. Heräsin kun pojat paistoi lettuja päivälliseksi :) 

Tänään laitoin pomolle viestiä whatsappilla: "Milloin pidetään henkilökunnan virkistyspäivä mielekkään liikunnan parissa?" ja heti perään laitoin viestin: "Kysyinkö miä oikeasti tuon?" Jotain miussa tapahtuu. Pysyispä itsekin perässä, että mitä...