Tänään oli jännittävä päivä. Aamulla oli herätys klo 3.30 ja viideltä käännettiin auton nokka kohti Kuopiota. Hirmu tarkkaan piti miettiä, että mitä jaksaa kantaa mukanaan. Salikamat piti mahtua. Salikengät vei eniten tilaa. Olinhan päättänyt, että kun mulla on illat koulun jälkeen aikaa, niin 24/7 vie tie.

Ihan kuin olisi mennyt ensimmäistä kertaa salille, kun vieraan kaupungin palveluita käytti. Tähän jätetään kengät ja tästä vetäistään kortti. Lähdin rehvakkaasti etsimään naisten pukuhuonetta. Löysin miesten pukkarin, w:n, siivouskomeron ja sähkökaapin. Ja naisten salin oven. Pakko oli palata kysymään, että anteeksi, missä mahtaa olla naisten pukuhuone. No, se oli tietenkin naisten salilla!!!

Tietty, torvi. Tänään ruokailut sujui hyvin. Koululla lounas ja salille neljän maissa. Otin alkulämpät kun kävelin salille ja vielä pyöräilin ”burn calories” modella vajaan kymmenen minuuttia. En tiedä, johtuiko hieseestä ja kosteasta ilmasta vai mistä, mutta hiki virtasi salilla ihan koko ajan. Treenit sujui muutenkin hyvin ja tuntui, että jaksaa todella hyvin… sen verran ujostutti, etten uskaltautunut mennä isojen puolelle jalkaprässiin vaan jätin sen kylmästi tekemättä. Nyt tuntuu ihan sille, että hyvä ratkaisu. Jalat on jostain syystä ihan tukossa. Siis se joku syy lienee eilisiltapäiväinen kuuden kilsan pururatalenkki poikien ja lasten kanssa. Joskus vielä vastaan puolisoni haasteeseen ja alamäet veetään kahteen kertaan juosten takaisin päin, jos ymmärrätte mitä tarkoitan… Eilen kun ylämäen näin, olin joka kerta, että voi helevata…

Mutta joo, nyt oon majapaikassani ja miut on ravittu terveellisesti ja hyvin ja iltapalaksi odottaa vielä Skyr-jutska. Tulee käveltyä täällä Kuopiossa ihan eri tavalla. Ja se on ihan jees….