Mä oon miettinyt paljon omaa kehoani viimeaikoina, itsensä hyväksymistä sellaisena kuin on. Mä nimittäin tein siellä Bulgarian reissulla jotain ennenkuulumatonta. Minä ostin itselleni bikinit. Olen aiemmin verhonnut itseni mielellään sellaisiin lahkeellisiin ja hameellisiin uikkareihin... mutta nyt loman kolme viimeistä päivää grillasin itseäni biksuissa. Se oli tosi vapauttavaa. 

Mä oon myöskin päättänyt sen, että mun vatsamakkarat ei jatkossa sanele sitä, minkälaisia vaatteita käytän. Mä olen tuhlannut elämästäni ihan liian monta vuotta siihen, että olen verhonnut ruumiini mielellään mustiin tai parhaimmillaan räikeän harmaisiin telttoihin. Mulla on ihan samanlainen oikeus käyttää tiukkoja mukafarkkuja (en tykkää oikeista farkuista), toppeja jotka ei roiku mun päällä, väriä, muutakin kuin mustaa ja mariininsinistä. Rakastan punaista ja violettia... 

Mä saan myöskin salilla käyttää sellaisia vaatteita joissa liikkuminen on helpompaa. Jos ne itsensä peilaajat (joita saleilla on) ei kestä kattella mun jumppailemassa mun trikoissa niin sit voi mennä pois. Mä oon jo 37 vuotta, iso tyttö jo. Mä saan hyväksyä itseni sellaisena kuin olen vaikkakin olen muuttumassa. 

Että sellaisin miettein....