Kylpylässä. Fiilikset heti suorituksen jälkeen: 

1) Ei hävettänyt yhtään, mukaan mahtui jos jonkinlaista ja kokoista vesipetoa

2) uin neljässä osassa yhteensä 1 kilometrin

3) hyvin riitti energiat

4) miä jaksoin olla vajaa neljä tuntia

5) lapsille annoin vielä tunnin aikaa

6) lonkka ei tykännyt pahaa perus uinnista, mutta mulla huono tekniikka koska niska tuli viimeisellä pätkällä kipeäksi

7) hidas ja rauhallinen, omaan tahtiin suoritettu liikunta sopii mulle

8) hyvä oli puolessa välissä tankata vähän kasviksilla 

9) hyvä olo

10) olen iloinen kun lähdin, loppuun saakka arvoin, että kehtaanko, onneksi kehtasin

Nyt pitäis odotella nuo juniorivesipedot tuolta altaasta pois ja sitten syömään. No, tulivat puolta tuntia ennen sovittua viimeistä määräaikaa. Kyllähän nuo vähän väsyneiltä vaikutti... Mummokädet oli molemmilla :) Ajattelin että Hesen kanasalaatti ois jees, ilman sitä persikkaa...yhtään ei tehnyt pahaa katsoa kun lapset söi hampurilaiset ja ranskalaiset pöydän toisella puolella... Ei tehnyt pahaa eikä tehnyt mieli... 

Nyt olen kotisohvalla. Viimeinkin. Päivässä on riittänyt pituutta ja epäsäännöllisyyttä, minkä etukäteen kuvittelin koituvan kohtalokseni. Mutta ei, energiataso on pelottavan hyvä. Ja vaikka ateriavälit on venyneet niin nälkä ei ole ollut. Kauhistuttaa ajatus, että pitäisi mennä kohta nukkumaan... mutta jos tässä nyt jotenkin pystyisi rauhoittumaan... Öitä ei ole tarvinnut valvoa nälän vuoksi. Tää on pelottavan helppoa. Tän polun kulkeminen, niinkuin eräs ystäväni tänään asian muotoili, polulla tässä ollaan, ei tätä kovin leveäksi tieksi voi sanoa... 

Huomenna olen ollut viikon tällä dieetillä, punnituspäivä. Jännittää...